Raksakuulumisia

Parina iltana on ollut aikaa istua koneella kotona, joten sain väsättyä postauksen raksahommistakin. Tämä on tosin hyvin tiivistettu kertomus, sillä ei sitä aikaa nyt niin hirvittävästi ole ollut! 😀 Edelleen toki päivittelen instaa (@karjuniemi) aktiivisesti tämän asian tiimoilta.

Postauksen kuvat ovat kännykkäräpsyjä, enkä ole niitä ehtinyt sen kummemmin käsitellä, mutta kyllä näistä nyt jotain selvää saa.

Edellisen kerran kirjoittelin toukokuussa, jolloin pikkumökki saatiin siirrettyä nykyiselle paikalleen ja sitä alettiin pikkuhiljaa kunnostamaan niin sisältä kuin ulkoakin. Ihan vain, että me päästiin “muuttamaan”. Käytännössä siis haluttiin tehdä tuonne meille toinen paikka, jossa voi yöpyä.

Mökkiin tehtiin eristävä lattia, jonka päälle mökki siirrettiin. Tämän jälkeen aloitettiin katon tekoa, sillä sekin meni uusiksi. Samalla kun mies nikkaroi katolla, minä maalasin mökkiä sisältä vaaleammaksi. Lattia laitettiin tummaksi, koska todettiin vaalean olevan huono vaihtoehto kaiken sotkun keskelle. Mökkiin oli mahdotonta löytää sopivia lattialistoja pyörihirsien erilaisuuksien vuoksi ja päädyttiin laittamaan listojen tilalle köyttä, ihan toimiva ratkaisu näinkin.

Olin ajatellut, että laitan heti mökin nätiksi sisältä, mutta olosuhteiden pakosta sinne päätyivät huonekalut, joihin sillä hetkellä oli varaa. Osa vanhaa ja osa uutta, näinhän se yleensä menee. 🙂

Nukkumapaikan valmistuttua ollaan oltu joka viikonloppu yötä mökissä ja kesäloman alettua joka yö (muutamaa yötä lukuunottamatta). Meillä on mökissä verkko-ovi, jota pidetään öisin auki, eikä vielä ole ollut liian kylmä nukkua, vaikka ollaan oltu ihan muutamassa lämpöasteessa joinakin öinä. 🙂

Tämä näkymä mulla on siis suoraan sängystä (pahoittelut ruttuisesta lakanasta!). ♥

Kun nukkumapaikka oli kondiksessa, siirryttiin ruokailutilan tekemiseen, sillä tämä mökki oli ennen taukotupa ja nyt siitä ei enää olisi siihen. Meillä on pihapiirissä vanha lato, jonka keskiosassa oli hyvää tilaa ja siihen alettiin suunnittelemaan kesäkeittiötä. Tila oli aika karu alussa, oikeastaan pelkkää roskaa ja maata.

Tätä lähdettiin muokkaamaan niin, että vain osa tästä tilasta laatoitettiin. Tullaan kyllä varmaan laatoittamaan loputkin jossakin vaiheessa, mutta tähän tehtiin vain pakollinen. Mies laatoitti lattian ja teki meille hienot keittiön kalusteet. 😀 Minä pesin talon vanhan pirttikaluston käyttöön. Jouluvalotkin pääsivät käyttöön, kun ne laitettiin tukipuihin kiinni.

Tämän kuvan jälkeen ostettiin vielä kaasuhella keittiöön, nyt sieltä löytyy kaikki muu paitsi uuni. Eiköhän tuossa kuitenkin ole tarpeeksi valmistusmenetelmiä ruoalle, että hengissä säilytään.

Kun kesäkeittiö oli valmis, siirryttiin talon sisälle hommiin. Tai oikeastaan kesäkeittiön teon yhteydessä purettiin äidin kanssa talon portaikko.

Portaat olivat ihan liian vaaralliset, eikä Rymy pääsisi niitä pitkin kulkemaan, joten ne tullaan tekemään uusiksi kokonaan ja luultavasti eri paikkaan.

Sitten alettiin lattiantyhjennyshommiin. Ensin tyhjennettiin perimmäinen huone, jossa lattia piti aluksi piikata.

Tämän jälkeen päästiin vasta näkemään, mitä betonin alta löytyy. Sieltä löytyi apulantasäkkejä ja hiekkaa, jossa taisi olla muraakin seassa. Vasemmassa laidassa näkyy tuo huonokuntoisin seinä, jossa on muurahaismyrkkyä.

Tämän huoneen jälkeen siirryttiin keittiöön. Siellä vastassa oli hiekkaa, jonka alta paljastui kiveä ja savea.

Tuo hiekkamäärä oli ihan valtava ja tuntui, ettei se lopu koskaan!

Keittiön jälkeen siirryttiinkin sitten kivihommiin. Kodinhoitohuoneen lattia on puhdistettu muhista ja piikattu viime vuonna, joten siinä oli jäljellä kivien poisto. Yllättäen siinäkin meni useampi päivä.

Tämän huoneen kiviä siirtäessä kävi ensimmäinen paha läheltä piti -tilanne, sillä traktorin kärryä kipatessa kärry olikin huonosti naksahtanut kiinni ja kippausvaiheessa kärryn puomi tuli luvattoman lujaa traktorin hyttiin lasin läpi. Onni onnettomuudessa ja vain lasi kärsi vahinkoja, sillä siinä olisi ollut kyllä mahdollisuus käydä heikomminkin. Jos puomi olisi tullut hiukan pidemmälle hyttiin, olisi se mennyt käytännössä miehen päästä läpi. Kyllä siinä piti huokailla hetki ennen kuin päästiin jatkamaan töitä.

Kiviä on ehditty kerätä myös pihalta. Meillä tulee olemaan aika jäätävä nurmikenttä sitten joskus, mutta se pitää ensin saada tasoitettua niin, että siihen voi kylvää nurmikon. Onneksi isällä on traktori ja karhi, jolla ollaan saatu pihaa muokattua vähän eteenpäin. Kiviä on vielä vaikka kuinka paljon jäljelläkin, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa etenee.

Talon sisällä ei ole oikeastaan muuta tapahtunut, mutta pikkumökki on saanut portaat, sekä pienen terassin. Tällä hetkellä mulla on maalausurakka menossa mökin ulkopuolen kanssa.

Tällä hetkellä talon sisällä ei oikein voi tehdä mitään, ennen kuin siirrytään ensi viikolla yläkertaan puhdistamaan muhia ja purkamaan piippua. Uhkaavasti vain miehen kesäloma loppuu ensi viikon jälkeen, joten hommat varmasti hidastuu jonkin verran.

Toki tätä kaikkea edelleen hidastaa se, että me tehdään tätä eteenpäin sillä rahalla, mitä tileistä jää yli. Jossakin vaiheessa on pakko ottaa isompi askel ja hakea remonttilainaa, mutta vielä siihen ei ole ollut tarvetta.

Tässäpä näitä kuulumisia näin pikaisesti, toivottavasti nämä asiat kiinnostaa teitä edelleen! 🙂

12 thoughts on “Raksakuulumisia”

  1. Huh huh, on siinä savotta! Vaatii hermoja ja hyvää parisuhdetta 😉 paljon apukäsiä ja ennen kaikkea omaa innokkuutta tehdä! Mutta vitsit mikä lopputulos, oikee unelmakoti tulee! Ihana pikku mökki ja mitkä maisemat, mulla on just samat kun ikkunasta katson, pelkkää peltoa ja metsää. Ei oo tippaakaan kaupunkiin ikävä. Maalla aika pydähtyy eikä ole kiire, toisinkuin kaupungissa. Huutavat naapurit, kuumuus ja liikenteen melu, hyi, en enää ikinä halua asua 🙂

    1. No on kyllä! 😀 Välillä edelleen kauhistuttaa mihin me ollaan ryhdytty, mutta ei vielä ainakaan ole kaduttanut!
      Tässä purkuvaiheessa ei ainakaan ole tullut mitään suurempia erimielisyyksiä, mutta luulen, että kun alkaa rakennusvaihe ja pitäisi päättää sisustuksesta, siinä voi olla sitten parisuhde koetuksella. 😀

      Mä uskon kans, että tästä tulee tosi ihana sitten lopulta! Mä niin haluaisin muuttaa jo tuonne asumaan kokonaan, enkä haluaisi enää jalallani astua meidän toiseen kotiin. Valitettavasti se nyt on välttämätön paha, jota on vaan pakko vielä sietää.

  2. Kyllä kiinnostaa! Olen sellainen, joka saa vähän enemmän irti blogiteksteistä kuin instagram-väläyksistä. Hengästyttävältä tuntuu tuo työmäärä, ihailen tarmoanne!

    1. Kiva kuulla! Ihan totta, ettei niistä instan teksteistä välttämättä saa irti paljon mitään, niitä kuvia kun tulvii siellä paljon muutenkin. 🙂
      Musta tuntuu, että me ei olla edes vielä tehty paljon mitään, vaikka lähes joka päivä tehdäänkin jotain! Kaveri yritti mulle sanoakin, että pitäisi muistaa aina katsoa kuinka paljon on tullut tehtyä, eikä vaan murehtia sitä, kuinka paljon sitä työtä on tekemättä. 😀

  3. Oi, että! Vanhojen talojen portaikot kyllä aina tuollaisia jyrkkiä ja hyvin pelottavia, yleensä moni nousee vielä melkeinpä pystysuoraan ylös 😀 Meidän laho”mökillä” nimittäin on myös aikalailla samanlaiset.

    Ei ole ennen vanhaan kyllä kiviä ja hiekkaa säästelty :’D

    1. Totta! Tässäkin talossa yläkerta ei ole edes koskaan ollut käytössä, joten nuo portaat ei ole ollut kovalla käytöllä missään vaiheessa, eikä niille senkään vuoksi ole kukaan tehnyt mitään.

      No ei muuten ole säästelty! Ihan jäätävän kokoisia kiviä on tullut kannettua talosta pihalle, on siinä ollut hommaa niilläkin, jotka ne on sinne 50-luvulla kantaneet. 😀

    1. On siinä kyllä! Jokainen, joka meidän projektista on kuullut tai käynyt paikan päällä sanoo samaa, jännä! 😀 😀 Toivon vaan, ettei meillä lopu puhti kesken, vaan saadaan tämä oikeasti valmiiksikin joskus! Kiitos tsempeistä! 🙂

  4. Huh huh, teillä kyllä riittää hommaa. Mutta mielettömän kiva seurata sivusta tätä projektia, teille tulee kyllä niin upeat puitteet vielä <3

    1. Kyllä sitä vaan riittää, mutta parempi ehkä olla ajattelematta sitä vielä tässä vaiheessa. 😀

  5. Mua kiinnostaa edelleen kovasti. Instassa sun postauksen on lemppareita 🙂 Omaa taloprojektiakin ollaan saatu sen verran eteenpäin että kohta saadaan uus katto. Kohta = asbestinäyte (toivottavasti ei oo), kirvesmies purkaa vanhan katon ja huonot rakenteet pois ja sit tulee kattofirma tekemän pellityksen.

    Ootko harkinnu laittavas nurmikon tilalle niittyä? Suosittelen lämpimästi. Ei tartte olla nurmikkoa leikkaamassa koko ajan ja aika säästyy muuhun hommailuun. Ja luontokin kiittää ja pörriäiset.

    1. Kiva kuulla! 🙂 Voi kun meilläkin olisi sillä mallilla, että päästäisiin kattoa vaihtamaan, mutta se taitaa olla aika viimeisiä juttuja mitä tänne talolle tehdään. 🙂

      Niitty kuulostaa kyllä kivalta, mutta olen vähän sellainen nurmikko-fani, että luulen meidän päätyvän kuitenkin siihen. Tai mistä sen tietää kuinka haasteelliseksi tuon pihan tasaiseksi saaminen osoittautuu. 😀

Leave a Reply to Nena Sofia Cancel reply